Värilämpötilan säätö ja sen edut valaistuksessa

Tämä artikkeli on kirjoitettu vuonna 2013 ja se vaatii päivitystä mm. joidenkin tuotekuvien osalta. Varsinainen asia ei ole muuttunut, mutta joidenkin tuotteiden malli on saattanut vähän muuttua. Tuoteluettelomme tuotekorttien kuvat ovat kuitenkin oikeat.

Värilämpötilan säätö valaistuksessa tarkoittaa lyhyesti sitä, että huonetilan (esim. asunto, toimisto tai julkinen tila) valaistuksen sävyä pystytään säätämään. Värilämpötilan säätö voi olla laaja eli vaikka välillä lämmin – kylmän valkoinen (esim. 3000…6500 K) tai huomattavasti kapeampi rajoittuen esim. välille lämmin – puhdas valkoinen (3000…4000 K). Säätöalue valitaan tarpeen mukaan. Värilämpötilan säätöön voidaan ja yleensä kannattaakin yhdistää myös valomäärän säätö eli valaistuksen voimakkuus.

MIKSI VÄRILÄMPÖTILAA PITÄISI SÄÄTÄÄ?

Lyhyesti – säätämällä värilämpötilaa, voit säätää myös vireystilaasi. Värilämpötilan (eli CT, color temperature) säätö säätää myös omaa vireystilaamme. Tällä tarkoitetaan sitä, että valaistuksen kokonaisvaltaisella säädöllä autamme kehoamme luontaisesti nukahtamisessa, nukkumisessa,  heräämisessä ja päivän töissä. Värilämpötila ja valovoimakkuus vaikuttaa uusimpien tietojen mukaan jonkin verran vireystilaamme.

Tutustu ohjeeseemme: kuinka valitset oikean LED-nauhan.

Nyt on led-nauhan valinta helppoa.

MITEN VALO JA SEN OMINAISUUDET VAIKUTTAVAT MEIHIN?

Valo eli valon säteily vaikuttaa aivojen näkökeskuksen lisäksi koko kehon vireystilaan, hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Vuonna 2002 tehtiin yhdysvalloissa tutkimus (viite 1), joka osoitti, että valo vaikuttaa jo ennestään tunnettujen sauva- ja tappisolujen lisäksi kolmanteen löydettyyn aistinsoluun. Tämä aistinsolu vaikuttaa aivojen eri hormoneihin, joissa sijaitseva käpylisäke on merkittävässä osassa  hämärässä ja pimeässä tuotettavan unihormonin, melatoniinin, erittymiselle. Kirkkaassa valossa taas lisämunuaisen kuorikerros alkaa erittää stressihormonikortisolia, joka lisää verensokeria antaen keholle energiaa ja kohentaa immuniteettia. Talven vähäisen päivänvalon määrän aiheuttamia häiriöitä pidetään suurimpana syynä kaamosmasennukseen, englanniksi Seasonal Affective Disorder-nimellä kutsuttuun oireyhtymään (SAD).

Talvi kääntymässä kevääksi ja kaamos on taas ohi. Talvipäivän
värilämpötila on kylmän puolella (sinispektrinen valo), vaikka aurinko
koittaa keltaisuudellaan sitä värittää.

Merkittävimmät viime vuosien valon terveysvaikutusten tutkimustulokset koskevat valon vaikutuksia ihmisen hormonitoimintaan ja vuorokausirytmiin. Valon saapuessa silmän reseptorisoluun, käynnistyy monimutkainen kemiallinen prosessi, joka vaikuttaa aivojen suprakiasmaattiseen tumakkeeseen, jonka avulla elimistö noudattaa noin 24 tunnin vuorokausirytmiä. Kronobiologisella  järjestelmällä tarkoitetaan tätä ihmisen vuorokausirytmiä ja vuodenaikojen vaihtelua. Rytmiin vaikuttavat perintötekijät, mutta myös joissain määrin ympäristötekijät, ennen kaikkea valo. Valo siirtyy hermoratoja pitkin silmän verkkokalvolta hypotalamuksen niin sanottuihin suprakiasmaattisiin tumakkeisiin ja sieltä edelleen käpylisäkkeeseen. Käpylisäkkeestä lähtee käsky vuorokausirytmiämme ohjaaville melatoniini-hormonia tuottaville soluille lopettaa tämän hormonin tuotanto. Melatoniini-hormooni vaikuttaa suoraan vireystilaamme, nukahtamiseen ja heräämiseen. Hämäryys ja pimeys käynnistävät melatoniinin tuotannon, kun taas voimakas sinispektrinen valo tukahduttaa hormonin tuotannon tehokkaimmin. Sinispektrinen valo on värilämpötilaltaan kylmää (yli 6000 K).

Auringon lasku on hyvin punertava. Kun valon värilämpötila muuttuu
ja valomäärä laskee, alkaa melatoniinin tuotto.

MITEN VALO VÄRILÄMPÖTILAN SÄÄTÖ VAIKUTTAA MEIHIN?

Värilämpötilan säädöllä saadaan paljon hyötyjä mm. kotona, työpaikoilla, opetustiloissa ja julkisissa tiloissa, koska se vaikuttaa mm. melatoniinin tuotantoomme. Näissä tiloissa kannattaakin käyttää muuttuvaa valaistusta, jota voidaan yksinkertaisimmillaan ohjata manuaalisesti tai automaattisesti esim. kellon, päivänvalon, liikkeen tai läsnäolon mukaan.

Apu nukahtamiseen ja heräämiseen.

Melatoniini on ns. yöhormoni ja se auttaa elimistön sisäistä kelloa pysymään ajassa säädellen vuorokausirytmiä ja edistäen unensaantia. Sen eritys on suurimmillaan yöllä pimeän aikaan ja huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina. Melatoniinilla on vuorokausirytmin säätelyn ohella muitakin vaikutuksia. Se vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja vaikuttaa vireystilaan.

Suomessa väitöskirjaa varten tehdyssä tutkimuksessa (viite 2), jossa testattiin valon määrän ja värilämpötilan vaikutuksia melatoniinin tuotantoon, on huomattu, että alle 30 luksin värilämpötilaltaan lämminsävyisessä valossa (alle 4000 K) ei enää vaikuttanut melatoniinin tuotantoa vähentävästi. Sadan luksin valomäärä viileänsävyisessä valossa (yli 6000K, sinertävä) taas esti melatoniinin tuotantoa jo merkittävästi. Kodeissa yleinen valaistuksen taso on 30-80 lx ja siivoustasoinen yleisvalo vähintään 150-200 lx, mielellään enemmän. Siivoustasoinen valo iltaisin siis vaikuttaa melatoniinin tuottoon, varsinkin jos se on vielä viileän sävyistä. Hämäryys ja pimeys käynnistävät melatoniinin tuotannon, kun taas voimakas viileämmän värilämpötilan valo tukahduttaa hormonin tuotannon tehokkaimmin ja nukahtaminen on vaikeampaa, uni ei tule. Viileämpi värilämpötila aamuisin taas antaa herättävää vaikutusta kun melatoniinin tuotanto pysähtyy. Sitä kannattaa vielä tehostaa suuremalla valomäärällä.

Illan punertavalla taivaalla on meihin rentouttava vaikutus, aivan kuten takan ja nuotion lämminsävyisillä liekeillä. Näitä värejä ja valaistusvoimakkuuksia hyödyntämällä pystymme toistamaan nämä vaikutukset nyt myös keinovalolla, kun käytetään LED tekniikkaa. Aamulla viileämpi värisävy auttaa heräämisessä, illalla lämpimämmän sävyinen himmenevä valo auttaa nukahtaaman. Luontaisen vuorokausirytmimme, melatoniinin tuoton ja nukahtamisen helpottamisen takia iltaisin kannattaakin säätää valon värilämpötilaa lämpimämpään suuntaan samalla valomäärää alentaen, jotta kehomme aloittaa luontaisen melatoniinin tuoton ja näin helpotamme nukahtamistamme. Aamulla taas päivä kannattaa aloittaa korkeammalla värilämpötilalla ja suuremalla valomäärällä, niin melatoniinin eritys loppuu ja vireystilamme nousee.

Auringon lasku on hyvin punertava. Illalla lämpimämmän sävyinen
värilämpötila auttaa nukahtaaman.

Edellä mainittu tutkimus on myös osoittanut, että etenkin syksyllä valon kylmempi sävy auttaa ylläpitämään vireyttä. Tutkimus on osoittanut myös, että viileämmän värilämpötilan valaistus lievensi iltapäiväväsymystä, niin sanottua post-lunch-dip-efektiä. Tämä vahvistaa taas käsitystä siitä, että keinovalon merkitys on suuri pimeinä vuodenaikoina varsinkin toimitoissa.

Ikääntyneillä uni-valverytmin kannalta  tärkeä melatoniini-hormonin tuotanto heikkenee. Ikääntyneet kärsivät useammin huonosta unenlaadusta ja unettomuudesta ja he ovat herkempiä univalverytmin häiriöitä aiheuttaville tekijöille. Ikääntyneillä on myös taipumusta vuorokausirytmin aikaistumiseen, kun taas nuoremmilla ihmisillä on taipumus vuorokausirytmin pidentymiseen.

Yöllä kuutamo voi häiritä yöuniamme. Samalla tavalla
keinovalaistus häiritsee sitä.

Yöaikaisen valon on todettu olevan haitallista. Käpylisäke vastaa melatoniinin tuotannosta ja laskee myös kehon lämpötilaa, heikentää vireyttä, ja edistää siten unensaantia melatoniinin lisäksi. Sen tehtäviin kuuluu myös muiden hormonien kurissa pitäminen kuten estrogeenin, jonka liiallinen yöaikainen eritys lisää rintasyövän riskiä naisilla. Tämä on niin sanotun valosaasteen haittapuolia. Valosaasteeksi kutsutaan kaikkea haitallista ja tarpeetonta keinovaloa.

Valon värin biologiset vaikutukset ihmiseen

Valon värillä on suuret biologiset vaikutukset ihmiseen. “Sinisellä” kylmällä valolla (auringon nousu) on suuremmat biologiset vaikutukset kuin lämpimällä “punertavalla” valolla (auringon lasku). Auringon laskun ja nousun aiheuttama valon värimuutokset aiheuttavat tunteellisen vaikutuksen lisäksi myös biologisia vaikutuksia. Sininen väri aamuisin aiheuttaa herättävää vaikutusta, melatoniinin tuotanto pysähtyy. Illan punertavalla taivaalla on rentouttava vaikutus. Näitä värejä ja valaistusvoimakkuuksia hyödyntämällä pystymme toistamaan nämä vaikutukset keinovalolla.

Väärällä valaistuksella (liikaa keinovaloa pimeällä) on myös havaittu yhteys joka vuosi kasvaneisiin rintasyöpätapauksiin. Esim. vuorotyötä öisin tekevillä naisilla on yli 2 kertaa suurempi riski sairastua rintasyöpään. Tämä johtuu melatoniinin tuotannosta (Lähde: Melatonin, sleep disturbance and cancer risk. David E. Blask. Laboratory of Chrono-Neuroendocrine Oncology, Department of Structural and Cellular Biology).

VÄRILÄMPÖTILAN MUUTOS JA OHJAUS

Värilämpötilan ohjauksella tarkoitetaan valolähteen värivaikutelman ohjausta. Valaisimen valonlähteitä voidaan säätää lämpimän ja kylmän värilämpötilan välillä.

Värilämpötilan ja valon voimakkuuden säätimen kauko-ohjain. Tällä on
helppo muuttaa värilämpötilaa ja valon voimakkuutta tilanteen mukaan.
HUOM! kyseinen säädin on jo hieman vanhentunut malli ja löydätkin
sen alelaaristamme (vuoden 2019 tilanne).

Värilämpötilaltaan säätyvissä tuotteissamme on yhdistety samaan nauhaan lämminsävyisiä ja viileämmän sävyisiä valonlähteitä niin, että värit sekoittuvat tasaisesti eikä erivärilämpöiset valolähteet erotu valaisimen ulkopuolelle. Kun lämmin- ja viileämmänsävyisiä LED:ejä ohjataan erikseen, saadaan niiden valojen sekoittuessa säädettyä värilämpötilaa. Säätö on helpointa tehdä esim. värilämpötilan säätöön tarkoitetuilla säätimillä. Parhaat säätimet löydät Joustava valojen ohjausjärjestelmästä ja edullisemmat 4MZ-sarjasta.

Kuvassa LED -valonauha, jossa joka toisella LED:illä on eri värilämpötila.
Lämmin valkoinen (noin 3200 K) ja puhtaan valkoinen (max 4500 K).
Nauhalla voidaan tuottaa värilämmöltään 3200…4500 valoa, myös
laajemmalla säätöalueella olevia tuotteita on valikoimasamme, esim. 3000…6500 K.

Värilämpötilan ohjauksessa voidaan valkoisen LED-lähteen lisäksi käyttää myös RGB- valonohjausta. RGB, jossa käytetään kolmea väriä. Yhdistämällä punainen, vihreä ja sininen värin saadaan aikaiseksi valkoista valoa. Näitä pisteitä siirtämällä pystytään valkoisen valon värilämpötilaa myös muuttamaan. Huonona puolena tässä on, että RGB nauhalla tehty valkoinen on värintoistoindeksiltään heikko (Ra>20), koska spektri ei ole kovin hyvä.

RGB LED nauha. Sama LED komponentti tuottaa punaista, vihreää
ja sinistä väriä sekä kaikki niiden sekoitukset, myös valkoisen valon.

VALKOISEN LED NAUHAN SPEKTRI RGB NAUHALLA

Valkoista valoa voi siis tuottaa sekoittamalla kolmea väriä, punaista, vihreää ja sinistä keskenän (näin se monitoreillakin tehdään). RGB:llä tehdyn valkoisen valon värilämpötilaa on myös helppo säätää. Mittasimmekin tietokoneeseen liitettävällä Gigahertz-Optik BTS256 LED-valomittarilla RGB LED nauhan valoteknisiä ominaisuuksia sekä valon spektrin.

Mittausjärjestely. Kuvassa RGB LED-nauha on asennettu laatikon sisälle.
Valo tulee laatikosta ulos heijastuksen kautta, laatikon pinnalla on sen lisäksi
diffusori. Mittalaite on suoraa diffusorin päällä mitaten laatikon sisään.
Laite on liitettynä tietokoneeseen, jossa valon ominaisuuksia voidaan
analysoida mittaustulosten perusteella.

RGB nauhan tuottama valkoinen säädettiin aistinvaraisesti (silmin) miellyttäväksi. Tämän jälkeen mitattiiin värilämpötila, joksi saatiin 4281 K. Hallitseva valon aallonpituus oli 584,7 nm, joka on lähes sama kuin verrokkina käytetyissä valkoista valoa tuottavissa LED-nauhassa (578 nm ja 580 nm).

 Kuvakaappaus tietokoneelta. RGB nauhalla tuotettu valkoinen.
Värilämpötila 4281 K ja hallitseva aallonpituus 584,7 nm. Lisätieto RGB
valolähteellä tehdystä valkoisesta löytyy myös artikkelistamme
Onko värintoistoindeksi CRI tärkeä ja mitä se kertoo.

Tämän jälkeen mitattiin valon spketri ja värintoistokyky eli värintoistoindeksi (lyhenne CRI) Ra. Värintoistoindeksissä Ra=100 tarkoittaa sitä, että valo toistaa aistinvaraisesti värit täysin samoin kuin hehkuva metallikappale (Planckin vakio). Metallit hehkuvat lämpimän sävyisenä, joten luku 100 ei tarkoita absoluuttisesti hyvää värintoistoa, vaan sitä, että värit toistuvat yhtä hyvin (tai virheellisesti) kuin hehkuvan metallikappaleen valossa. Auringolla (vety-/heliumkaasupallo) värintostoindeksi onkin vain 90. Tyypillisesti hyvänä värintoistoindeksinä on pidetty kaikkia lukuja yli 80, jonka kaikki valkoiset LED tuotteemme saavuttavat. Indeksiltään alle 70:n jäävä valo taas koetaan luonnottomaksi tai värittyneeksi, tai jotkin tietyt kohteet näyttävät valossa omituisilta. RGB nauhalle mitattiin vaatimaton lukema Ra = 17, joka vastaa joidenkin teollisuus- ja liikennevalaisimien värintoistoindeksiä, eli huono värintoisto.

RGB nauhalla tuotetun valkoisen valon spektri.

Yläkuvassa on valkoisen valon spektri kun se on tuotettu RGB LED:illä. Selvästikään spektri ei ole kovin leveä tai tasainen. Spektrissä on kolme piikkiä. Kukin piikki vastaa valolähteen kolmea pääväriä, sininen, vihreä ja punainen. Piikkien väliin jäävät värit eivät toistu kunnolla. Tästä syystä CRI luku on kovin vaatimaton, Ra=17.  Selvästikään tämä ei ole hyvä ratkaisu tehdä valkoista värilämpötilaltaan säädettävää valoa huonetiloihin.

VALKOISEN LED -NAUHAN VALON SPEKTRI JA VÄRILÄMPÖTILAN SÄÄTÖ

Kuten edellä totesimme, RGB valoa tuottavalla LED:illä ei ole järkevä tuottaa valkoista valoa huonetiloihin. Tästä syystä on kehitetty valkoisilla LED komponenteilla tehtävä värilämpötilan säätö. Käytännössä säätö tapahtuu niin, että kahden eri värilämpöisen valkoisen LED:in välistä tasapainoa (valomäärää) säädetään. Kun valo tulee tilaan epäsuorasti heijastuksen ja/ tai diffusorin kautta, niin valon värilämpötila on tasainen eikä siinä ole erottuvia eri värilämpöisiä alueita. Alla on saman nauhan spektri eri värilämpötiloilla lämpimän ja viileemmän värilämpötilan alueella (ja niiden välissä puhdas valkoinen).

Värilämpötilan säädön muutos valon spektriin. Kylmän valkoisen spektriviiva on 450 nm kohdalla korkein ja lämmin valkoisella matalin. Kuvassa kylmän värilämpötila on 4536 K, puhtaan 4183 K ja lämpimän 3760 K.

Kuten ylemästä spektrikuvasta näkee, spektrin leveys on huomattavasti leveämpi ja se on “tasaisempi” kuin RGB:lla toteutettuna. Tästä syystä CRI luku Ra on suurempi kuin 80 ja värit toistuvat paljon paremmin. Lämpimämmän valkoisen alueella lämpimät sävyt korostuvat, koska sininen osuus (450 nm) pienenee ja lämpimän alueen (550-650 nm) spektri kasvaa. Sinisen määrä on lämmin valkoisella siis pieni ja lämpimämmän valon (punainen-oranssi-keltainen: 550-650 nm) alueella suurempi. Tämä vastaa juuri sitä, millä ihmisen omaa luontaista melatoniinin tuottoa säädellään. Keinovalolla voidaan siis vaikuttaa luonnon valon aiheuttamaan vuorokausirytmiin. Keinovalolla voidaan joko sekoittaa tai sitä voidaan ohjata ja tukea. Valaistuksella on suuri merkitys myös vireystilaamme.

Kuvassa LED valonauha asennettuna alumiiniproifiiliin jossa on diffusori.
LED nauhan kumpikin, lämmin ja puhtaan valkoinen, LED komponentti
tuottaa valoa. Heijastuksessa värilämpötilat ovat jo tasoittuneet.

VALKOISEN LED:in JA RGB YHDISTELMÄ VÄRILÄMPÖTILAN SÄÄDÖSSÄ.

Ajatuksena, että käytetään yhtä valkoista valolähdettä (leveämpi spektri) ja säädetään sen värilämpötilaa RGB LED:illä tuntuu aluksi hyvältä idealta. Kun valojen spektriä kuitenkin katsoo, niin huomataan, ettei tällä menetelmällä saada toteutettua värilämpötilan säätöä. RGB LED:in spektri häviää valkoisen LED:in alle. Alla olevassa kuvassa on ympyröitynä RGB LED:in tuoma osuus valon spektriin. Valkoista vastaavan kokoisen RGB LED nauhan teho ei riitä ylittämään valkoisen LED:in valomäärää, koska värillisten LED valojen valomäärä on hyvin pieni verrattuna vastaavaan valkoiseen LED:iin. RGB LED nauhoja tarvittaisiin huomattava määrä lisää, ja se ei ole järkevä ratkaisu. Lisäksi RGB:llä tehty valkoinen väri ei ole kovin pysyvä, väri sävy muuttuu herkästi LED komponettien lämpötilan suhteen. Värilämpötilaa joutuu siis koko ajan hienosäätämään.

Mitattu valon spektri RGB+W LED nauhasta. RGB:n osuus on mitätön.

RGB+W nauhalle onkin  eri tarkoitus. Samasta LED nauhasta samalla asennuksella saadaan muodostettua sekä valkoista että värivaloa tarpeen mukaan.  Tätä käsittelemme eri artikkelissa.

KÄYTETYT TUOTTEET

Tässä artikkelissa on käytetty esimerkkinä LED valonauhaa, jossa värilämpötilan säätö oli välillä 3200-4600 K. Saatavana on myös laajemmalla värilämpötilan säätöalueella olevia LED valotuotteita kuten LED -nauhoja ja LED valopaneeleita. Myös uppoasennettavia LED valoja on saatavana värilämpötilan säädöllä. Suurin osa tuotteista on edelleen projektimyynnissämme.

Tässä artikkelissa käytettiin seuraavia tuotteitamme:

Näillä tuotteilla värilämpötilan ohjaus ja säätö on erittäin helppo toteuttaa. Asennuksen ja käytön kannalta kahdella eri värilämmöllä oleva LED valotuote ei asennuksen kannalta juuri poikkea yhdellä värilämmöllä olevasta. Joihinkin diffusorilla varustettuihin alumiiniprofiileihin mahtuu kaksi LED nauhaa rinnakkain. Tällöin voidaan käyttää kahta tehokasta LED -nauhaa joilla on eri värilämpötila. Tarvitaan vain ohjain, jolla niiden välistä tasapainoa säädetään. Manuaalinen ohjaus on yksinkertainen toteuttaa.

Käytetyn LED -valonauhan  FW300MC5050C24 värilämpötilan säätöalue on noin 3000…6500 K. Räväkkää aamuherätystä kaipaavalle kaamoksesta kärsivä voi säätää nauhasta 5500…5700K värilämmön, vaikka yleensä kotioloissa ei kannata juuri 4500 K:ta korkeammalle mennä.

VÄRILÄMPÖTILAN EDULLINEN OHJAUS

Värilämpötilan ohjauksen ei tarvitse olla portaaton, mutta se tuo käyttömukavuutta. Portaattoman säädön saat tehtyä mm. värilämpötilan säätimillämme. Niillä pystyt säätämään myös valovoimakkuutta.

Värilämpötilan säädön ei tarvitse olla automaattinen, mutta sekin tuo mukavuutta. Automaatisen värilämpötilan säädön saat tehtyä lukuisilla eri menetelmillä. Voit tehdä sen eri ohjausjärjestelmillä (kuten KNX, DALI ja DMX512), mutta ne ovat usein hyvin monimutkaisia ja kalliita. Tietenkin niillä on etunsa.

Edullisen ja yksinkertaisen järjestelmän voit rakentaa itsekin kohtalaiasen helposti ohjelmoitavan ajastinhimmentimen TIMERCTLT avulla. Siinä on viisi kanavaa, jotka voit ohjelmoida näppäimistöltä tai tietokoneella USB portin kautta.

Ohjelmoitava ajastin LED valojen ohjaukseen.

KERTAUKSENA

Valon värillä on suuret biologiset vaikutukset ihmiseen. “Sinisellä”  kylmällä valolla (auringon nousu) on suuremmat biologiset vaikutukset kuin lämpimällä “punertavalla” valolla (auringon lasku). Auringon laskun ja nousun aiheuttama valon värimuutokset aiheuttavat tunteellisen vaikutuksen lisäksi myös biologisia vaikutuksia. Sininen väri aamuisin aiheuttaa herättävää vaikutusta, melatoniinin tuotanto pysähtyy. Illan punertavalla taivaalla on rentouttava vaikutus. Näitä värejä ja valaistusvoimakkuuksia hyödyntämällä pystymme toistamaan nämä vaikutukset keinovalolla.  Värilämpötilan säädöllä varustetuilla LED valotuotteilla on mahdollista toteuttaa laadukas valaistus myös kotiin.

Limic Oy,  jonka verkkokauppa valokas.fi on, on vuonna 1966 perustettu osakeyhtiö. Meillä on pitkä kokemus LED-valoista. Tutkimme (ja teimme ensimmäiset prototyypit) LED valojen käyttöä valaistukseen jo 1990-luvun loppupuolella, mutta silloin LED komponentti ei ollut vielä riittävän tehokas käytettäväksi yleisvalaistukseen. Kun 2000-luvulla markkinoille tuotiin uudet tehokkaat niinsanotut teho LED:it, niin tämä ongelma oli ratkaistu. Vuonna 2004 Limic Oy teki ensimmäisen prototyypin yleisvaloksi soveltuvasta LED valosta, ja se tuotiin markkinoille vuonna 2005. Alusta saakka olemme panostaneet tuotteiden laatuun ja mm. värilämpötilaan. Ensimmäinen asuinhuoneistoon tarkoitettu  LED valomme oli jo lämmin valkoinen, koska totesimme jo silloin 2005, ettei kylmän valkoinen sovellu värilämpötilan kylmyytensä tähden lainkaan asuinhuoneistoiden yleisvalaistukseen. Muutaman vuoden jälkeen toimme markkinoille uuden oman tuotteen, jossa värilämpötila oli puhtaan valkoinen (neutral white), todennäköisesti ensimmäisenä Suomessa. Tämä on esimerkki jatkuvasta tutkimuksestamme ja tuotekehityksestämme.

Yrityksellämme on siis todella pitkät perinteet LED valoalalla, ja olemme olleet alan alan kehityksen kärjessä aina sen alkutaipaleelta lähtien. Vuosien saatossa saatu kokemus niin omista kuin maahantuomistamme LED valoista on täysin käytettävissä ammattitaitoisen henkilökuntamme kautta. Voit luottaa siihen, että tiedämme mitä myymme, ja mitä keromme. Alan johtavana pioneerina tunnemme LED valoalan todella hyvin.

Testaamme ja mittaamme kaikki myymmämme tuotteet huolellisesti. Mittauksiin kuuluu mm. tuotteiden valomäärät sekä niiden kuluttama sähköteho ja tuotteiden lämpötilat eri kohdissa. Vaikka käytämme LED-komponentteina pelkästään kalliimpia laatukomponentteja, mittaamme silti tuotteistamme mm.  valomäärän, värilämpötilan, hallitsevan aallonpituuden ja ärsykepuhtauden. Useista tuotteista olemme mitanneet myös mm. valon spektrin ja nämä mittaukset jatkuvat. Joissakin asioissa (kuten vaatimustenmukaisuus) joudumme kuitenkin luottamaan valmistajan vakuutukseen (Declaration of conformity), koska tämä on käytäntö EU alueella. Tutkimme kuitenkin nämäkin tuotteet mahdollisimman hyvin resurssiemme puitteissa (tutkimme mm. rakenteen ja mittaamme eristysvastuksen ja läpilyöntijännitteen jne), mutta emme voi teettää resurssien takia erillisiä vaatimustenmukaisuustestejä riippumattomissa hyväksyntälaboratorioissa (mm. EMC testit, jotka valmistaja on jo teettänyt).

Lähteitä:

Opinnäytetyö 2011 (Tampereen AMK), Valon värin ja värilämpötilan säätö ja niiden vaikutus ihmiseen, Männistö Arto

YLE: Tiededokumentti – Pimeyden arvo. 22.1.2014

VIITTEET

Viite 1: Yhdysvaltalaisten David Berson Brownin yliopistosta ja George Brainard Philadelfian yliopistosta tutkimus vuodelta 2002.

Viite 2:  Emilia Rautkylä tutki värilämpötilan vaikutusta opiskelijoissa väitöskirjaansa varten. Aihena oli: valon ei-visuaaliset vaikutukset ihmisen vireyteen ja suorituskykyyn. Tutkimus tehtiin Teknillisen korkeakoulun luentosalissa vuosina 2007 ja 2008. Tilassa käytettiin kahta 49 watin värilämpötilaltaan erisävyistä T5-loistelamppua. Värilämpötiloina toimi 4000 K tai 17000 K, joka sisälsi vahvemman sinisen komponentin.